Joulua odotellessa

Joulu lähestyy ja meidän perheeseen on jo ensimmäiset lahjatkin saatu. Miko, kovana pulkkailijana sai viime viikolla Stigan, pukki oli paketin kuistille jättänyt kun ei oltu kotona. Ja siitäkös se riemu sitten repesi. Sisällä vähän kuivaharjoittelua ja pikku-velikin pääsi osalliseksi kyydityksestä.


Lukan yöt äidin ja isin välissä ovat historiaa. Joulupukki toi etukäteislahjan myös hänelle. Ikioman, jatkettavan lastensängyn. Hyvin on uni siellä maittanut, vaikka kiusaus kömpiä äidin ja isin väliin on kova. Mikolla oli enemmän sulattelu vaikeuksia tämän asian suhteen kun Lukalla. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt ymmärtämään, että miksi toinen sänky on makuuhuoneeseen ilmestynyt.

Minäkin sain lahjan. Päätin ostaa itselleni Leipäkoneen joululahjaksi ja avasin suuni äitini kuullen asiasta. Hän kävi minulle kaivelemassa aitan perukoilta 90-luvun leipäkone-huumassa hankitun vehkeen. Ja sehän pelittää. Muutamia (=lue 2 päivässä) leipiä olen sillä nyt harjoitellut. Ja pakko myötää, että enemmän on niitä epäonnistuneita kun onnistuneita kyllä tullut. En millään usko että leivän onnistumisen edellytys on hirveä määrä vehnäjauhoja. Tungen taikinaan leseitä ja ruisjauhoja ihan liikaa, mutta en tahdo syödä mitään pullaakaan. No jospa se oikea suhde löytyy kokeilemalla.


Party Lite kutsuille, viime viikolla leivoin "tuninki-mokkapaloja" ja niistä tuli tosi hyviä, suosittelen. Täältä ohje. Minun päällyste oli keltaista kun värjäsin sen elintarvikevärillä.


Tässäpä nyt kuva villasukista, yksi sukkahan on jo nähtykin. Mutta tässä molemmat. Oikea käyttäjä oli jo nukkumassa, joten lainasin toisen mallin jalkoja. Joo, tosi hienot. Olisi ehkä kannattanut odottaa kauppaan pääsyä, että lanka olisi ollut samanväristä tai sitten tehdä koko toinen sukka eriväriseksi. :D